Julkaistu Keskisuomalaisessa 26.3.2022

Kuukausi sitten Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa ja sen kansaa vastaan rikkoen räikeästi kaikkia kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia, romuttaen samalla pohjan eurooppalaiselta turvallisuusjärjestykseltä. Sota ei ole edennyt Putinin tavoitteiden mukaisesti. Ukrainan maanpuolustustahto ja -kyky sekä Euroopan ennenkuulumaton yhtenäisyys on aliarvioitu pahemman kerran. Oman armeijan heikkoudet lienevät nekin olleet pienimuotoinen yllätys.

Venäjä on syyllistynyt vakaviin sotarikoksiin pommittaen siviilikohteita ja estämällä evakuoinnin tukkimalla humanitaariset käytävät. Samalla, kun olemme asettuneet tukemaan vankasti Ukrainan itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta, olemme löytäneet yksituumaisen, rohkeasti arvojaan puolustavan Euroopan Unionin. Lännen asettamat pakotteet ovat poikkeuksellisen kovat ja niiden voima nakertaa Putinin nauttimaa luottamusta tämän sisäpiirissä, Venäjän taloudesta puhumattakaan.

Miljoonat ukrainalaiset ovat paenneet maasta. Heitä autetaan kaikin mahdollisin tavoin valtioiden ja tavallisten ihmisten toimesta. Suomeen on saapunut yli 10 000 ukrainalaista ja määrän odotetaan kasvavan.   

Tilapäisen suojelun direktiivi on aktivoitu. Suojelua saavalle myönnetään oleskelulupa enintään vuoden ajaksi. Kunnat ovat velvollisia järjestämään lapsille ja nuorille perus- ja esiopetusta. On äärimmäisen tärkeä, että lapset ja nuoret saavat kriisin keskellä tarvitsemansa avun ja tuen. Sota pelottaa myös suomalaisia. Yhteistyö järjestöjen kanssa on nyt olennaisessa roolissa. Keski-Suomi on kaikin tavoin hyvin varautunut.  

Hallitus vahvistaa huoltovarmuuttamme kokonaisvaltaisesti. Keskustelu niin energia- kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta käy vilkkaana. Eduskunta saa huhtikuun aikana valtioneuvostolta selonteon, jossa arvioidaan tarkoin muun muassa suhdettamme puolustusliitto Natoon, sen myönteisiin ja kielteisiin vaikutuksiin sekä esitetään johtopäätös jatkotoimista. Kaikki puolueet ovat työssä mukana.

Hallitus valmistautuu myös kehysriiheen ja lisätalousarvion antamiseen. Puolustusvoimat, maatalous, energiakriisin ratkaisut ja kuntien tuki ovat vahvasti esillä. Tavallisia kansalaisia ei unohdeta.

Venäjän vastatoimiin on varauduttava Euroopassa ja meillä. Vihreä siirtymä ja huoltovarmuus kulkevat rinnakkain. Ilmastopolitiikkamme on onnistunutta. Olemme panostaneet voimakkaasti uusiutuviin energialähteisiin emmekä ole monen muun maan tavoin riippuvaisia yhdestä energiamuodosta tai toimittajamaasta. Fossiilivapaan hyvinvoinnin rakentaminen on myös turvallisuuspolitiikkaa ja luopuminen venäläisestä tuontienergiasta kiihtyy väistämättä kriisin seurauksena. EU on osaltaan linjannut, että kaasun, öljyn ja hiilen tuontiriippuvuudesta irrottaudutaan voimakkaiden politiikkatoimien avulla mahdollisimman pian.

Olkiluoto 3:n täysi kapasiteetti korvaa Venäjän yhteyden täysimääräisesti ja tuulivoimaa valmistuu runsaasti. Haasteet liittyvät erityisesti teollisuuden käyttämään kaasuun. Sitä korvataan Suomen ja Viron välisellä kaasuputkella ja sen avaamista muista hankintayhteyksistä. Biokaasun lisääminen on olennaista. Kotimaisen metsähakkeen ja turpeen riittävyys on varmistettava kriittisenä huoltovarmuutta ylläpitävänä toimena. Myös Suomen huoltovarmuus- ja velvoitevarastot ovat – varmennetusti – kunnossa.

EU mahdollistaa valtiontukisäännöksiä muuttamalla erilaisia tukimuotoja, joilla kompensoidaan nousseen kaasun ja energian hinnannousua. Lisäksi hallitus valmistelee omia kansallisia tukitoimia kuljetusalan ja kansalaisten auttamiseksi.

Kotimainen ruokatuotanto on pelastettava, sillä tilanne tiloilla on kriisiytynyt. Viime viikolla hallitus päätti 300 miljoonan euron tukipaketista, joka on kohdennettu maatalouden kriisin helpottamiseksi eri tavoin.

Elämme myös hybridivaikuttamisen aikakautta. Se tarkoittaa poliittisia, diplomaattisia, taloudellisia ja sotilaallisia keinoja sekä informaatio- ja kybervaikuttamista. Kaikkiin näihin Suomella on oltava toimivat työkalut. Lainsäädäntöä tarkistetaan ja muutetaan tarpeen mukaan.