SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Riitta Mäkinen pitää valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmaa hyvänä lähtökohtana torjua Venäjän aiheuttaman turvallisuuskriisin suurimmat vaikutukset valtion talouteen ja ihmisten arkeen. Samalla otetaan vakavasti tarpeet investoida Suomen turvallisuuteen ja tulevaisuuteen. Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026 on lähetekeskustelussa tänään eduskunnassa.
-Kehysriihi käytiin jälleen kriisitunnelmissa, kun koronan rinnalla Euroopassa on sota. Kehysriihen linjauksilla vahvistetaan kuitenkin merkittävällä tavalla Suomen turvallisuutta, luodaan näkymää tulevaisuuteen ja rakennetaan kestävää kasvua, sanoo Mäkinen.
Mäkinen huomauttaa, että vastuullista politiikkaa tehdään ajassa. Kun ulkopuolelta tuleva kriisi toisensa jälkeen koettelee Suomen taloutta ja toimintaympäristöä, on siihen reagoitava siten, että vaikutuksia hillitään tässä ja nyt, mutta samalla rakennetaan tulevaisuuden menestyksen mahdollisuuksia.
-Me kaikki suomalaiset varmasti olemme yhtä mieltä siitä, että on tärkeää tehdä merkittäviä lisäpanostuksia maanpuolustukseen, kyber- ja rajaturvallisuuteen sekä pakolaisten auttamiseksi. Aikana, jolloin inflaatio kurittaa erityisesti pienituloisia, hoivavelka realisoituu ja koulutuksen tarve on suuri, näitä menoja ei voida leikata toisaalta.
Sodan välittömiin vaikutuksiin vastataan poikkeuslausekkeella, mikä mahdollistaa välttämättömät maanpuolustuksen, raja- ja kyberturvallisuuden sekä pakolaisuudesta aiheutuvat menolisäykset. Kehyksen ulkopuolelta rahoitetaan myös huoltovarmuuden kannalta kriittiset toimet ja energiaomavaraisuuden lisäämisen.
-Sodan välittömät kustannukset ovat seitsemän miljardia euroa. Turvallisuuden rinnalla on kuitenkin pidettävä kiinni hyvinvoinnista. Merkittäviä toimia kehysriihessä olivatkin myös seitsemän päivän hoitotakuun rahoituksen turvaaminen ja sosiaalietuuksien indeksikorotusten aikaistaminen elinkustannusten nopean nousun vuoksi.
Mäkinen muistuttaa, että hallituksen koronakriisin aikana tekemän vastuullisen politiikan vuoksi Suomessa on nyt iskunkestävyyttä, kun esimerkiksi työllisyysaste on historiallisen korkealla tasolla ja velkasuhdekin kääntyi viime vuonna laskuun.
Pitkällä aikavälillä meillä on kuitenkin taloudessa vakava kestävyysongelma, sillä talouden saattaminen tasapainoon edellyttäisi kahden prosentin vuosittaista kasvua. Siksi onkin tärkeää, että esimerkiksi osaamiseen, tutkimukseen ja innovaatioihin panostetaan nyt voimakkaasti.
-Ensi vuonna valtion tutkimus- ja kehityspanostuksia korotetaan 350 miljoonalla eurolla edelliseen kehykseen verrattuna, lisäksi otetaan käyttöön lisävähennykseen perustuva T&K-verokannustin ja toisen asteen koulutuksen perusrahoituksen tasoa nostettiin 50 miljoonalla eurolla. Oleellista on työllisyyden ja tuottavuuden kehitys, luettelee Mäkinen.
Jaa tämä artikkeli