Keskisuomalaisen kolumni: Hyvinvointivaltio on pelastettavissa

Kolumni julkaistu alun perin Keskisuomalaisessa 20.2.2021

Valtiovarainministeriön 8.2. julkistamassa raportissa kysyttiin provokatiivisesti, onko Suomi enää Pohjoismaa. Tästä syntyi vilkas keskustelu, jota muun muassa Helsingin Sanomien Teemu Muhosen (HS 11.2.) ansiokas journalismi oli käynnistämässä.

Suomi lukeutuu yhä muiden Pohjoismaiden tavoin korkean elintason maihin. Viime vuosikymmenen aikana olemme kuitenkin jääneet jälkeen tuottavuuden kasvussa, työllisyydessä ja talouskasvussa. Oleellista on hahmottaa, mistä se johtuu ja mitä sille voi tehdä.

On tärkeää, että Suomessa käydään moniäänistä talouskeskustelua. Elämme muuttuneessa maailmassa nykyisen kriisin päättyessä. Me tarvitsemme kriittistä ajattelua, joka mahdollistaa luovan toiminnan uudessa toimintaympäristössä.

Meillä ei ole varaa vangita itseämme perinteiseen, yhden totuuden varaan rakentuvaan velka- ja leikkauskeskusteluun. Suomen jalostusasteen nosto vaatii uutta kasvuhakuisuutta, mikä huomioi myös globaalin talouden kehitystrendit ja luo edellytyksiä suomalaisille vientiyrityksille, innovaatioille ja tuotekehitykselle. Siksi huomiota on kiinnitettävä yhä enemmän tuottavuuteen ja aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan.

Kiistämätön tosiasia on, että ympäristökriisi luo raameja taloudelle. Kansainvälisessä talouskeskustelussa ekonomistit painottavat yhä enemmän talousalueiden yhteistä – esimerkiksi Euroopan unionin – ja valtioiden roolia talouden elpymisessä.

Elvytys suuntautuu ennen kaikkea digitalisaatioon ja energiateknologiaan, joka on tiiviisti yhteydessä myös ilmastokysymysten ratkaisuun. Vaikuttaa siltä, ettei maamme oppositio yksinkertaisesti tunnista, että Suomessa on jo nyt paljon osaamista ja yritystoimintaa, jolle on avautumassa satojen miljardien suuruiset kansainväliset markkinat. Tästä on syytä olla huolissaan.

Avainkysymys on, kuinka hyvin onnistumme yhdessä elinkeinoelämän kanssa investoimaan uuteen teknologiaan ja sen hyödyntämiseen. Tätä tavoitetta meidän tulisi edistää yhdessä.

Perushaasteitamme ovat muun muassa ikärakenteen muutos ja syntyvyyden lasku, osaavan työvoiman saatavuus ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat sekä liian alhainen tutkimus-, kehitys-, ja investointiaste.

Lyhyen aikavälin toimien lisäksi Sanna Marinin (sd.) hallitus ratkaisee yhteiskunnallisia rakenteellisia ongelmia. Tämä on välttämätöntä hyvinvointivaltion säilyttämiselle. Osa toimista aiheuttaa kustannuksia lyhyellä aikavälillä, mutta kohentaa taloutta ja työllisyyttä tulevaisuudessa.

Asiantuntijoiden suositusten mukaisesti panostamme koulutukseen ja osaamiseen sekä tehokkaaseen tutkimus- ja investointipolitiikkaan. Uudistamme työllisyyspolitiikkaa pohjoismaiseen tapaan: edistämällä nuorten, osatyökykyisten ja ikääntyneiden työllisyyttä, kehittämällä oppisopimusjärjestämää ja lisäämällä työhyvinvointia. Hallitus toteuttaa myös perhevapaa-uudistuksen ja alentaa varhaiskasvatusmaksuja.

Opposition edustaja Sinuhe Wallinheimo (kok.) on nostanut esille muutamia rakentavia ehdotuksia, kuten etuuksien suojaosuuksien ja veroprosenttien tarkastukset.

Hallitus on valmis tarkastelemaan kaikkia julkista taloutta vahvistavia toimia tutkimustiedon pohjalta yhdessä opposition kanssa. Toivottavaa on, että myös oppositiolta löytyy valmiutta arvioida esimerkiksi kotitalousvähennystä ja listaamattomien yritysten osinkoverotusta ajantasaisten selvitysten tuoman tiedon valossa.

On mahdollista, että joudumme tekemään myös sopeutustoimia. Oleellista on, että niitä ei tehdä väärään aikaan, jotta emme leikkaa tulevaisuuden kasvun eväitä.

Joudumme nyt korjaamaan 2010-luvun mittavia koulutusleikkauksia entistäkin suuremmin panoksin. Paine sopeutustoimille vähenee, mitä paremmin onnistumme lisäämään työllisyyttä ja luomaan uutta kasvua kestävin ja oikeudenmukaisin keinoin.

Politiikassa on aina oltava tilaa myös arvovalinnoille. Leikkaukset, ihmisten hyvinvoinnin ja perusturvan heikentäminen ja haavoittuvimmassa asemassa elävien kurjistaminen ei ole vaihtoehto. Tästä ajattelusta on päästävä eteenpäin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s