Puheenvuoro oppivelvollisuuden laajentamisesta täysistunnossa 3.11.

Arvoisa puhemies

16% ikäluokasta jää tällä hetkellä ilman toisen asteen tutkintoa. Se merkitsee vuosittain tuhansia uusia nuoria, joiden työllisyysaste jää noin 40 prosenttiin. Me kaikki tiedämme, että suomalaisen työelämän osaamisvaatimukset kasvavat ja matalan koulutus- ja osaamistason työt vähenevät eikä peruskoulututkinto enää riitä työelämässä pärjäämiseen. On selvää, että pelkän peruskoulun varassa olevien työllisyysaste tippuu entisestään, jos emme tee tarvittavia uudistuksia koulutusjärjestelmäämme.

Meidän on nostettava suomalaisten koulutus- ja osaamistasoa, jos haluamme saavuttaa työllisyystavoitteet ja varmistaa hyvinvointivaltion kestävän rahoituspohjan tulevaisuudessa. Suomi tarvitsee myös korkeakoulutettua työvoimaa enemmän, mutta aivan ensisijassa meidän on tähdättävä siihen, että jokainen suomalainen on suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon. Tulevaisuudessa tarve myös kaksoistutkinnoille tulee kasvamaan, tarvitaan niin ammatillista osaamista kuin yleissivistystä.

Arvoisa puhemies

Keskustelu koulutusjärjestelmämme kehittämisestä vaikuttaa polarisoituvan turhankin helposti kahteen väitteeseen. Ensimmäisessä kerrotaan, ettei meillä ole varaa tehdä sitä. Toiseksi painotetaan, että olisi tärkeämpää panostaa varhaiskasvatukseen ja perusopetuksen laatuun. Totean osaltani seuraavan.

Suomalainen peruskoulujärjestelmä oli valtaisa askel kohti koulutuksellista tasa-arvoisuutta ja suomalaisen sosiaalisen pääoman laajempaa yhteiskunnallista hyödyntämistä. Se on vielä tänäkin päivänä malli, jota ihaillaan kautta maailman.

70-luvulla uudistusta vastusti kokoomus väittäen ettei siihen ole varaa. He olisivat halunneet säilyttää mallin, jossa köyhien lapset menivät matalapalkkaisiin töihin ja varakkaampien lapset oppikouluun. Tuolloin puhuttiin tasapäistämisestä – tämäkin termi on tänään tässä salissa jo kuultu.

Tänä päivänä kyse on siitä, että toisen asteen koulutus itsessään – joko ammatillinen tutkinto tai lukion päästötodistus – on jo nyt tulevaisuuden peruskoulu. Tulevina vuosina  meillä on – vielä vähemmän kuin 50 vuotta sitten -varaa hukata osaamispääomaa, josta pienen maan menestyminen riippuu.

Suomessa on paljon keskituloisia vanhempia, joille ei tuota ongelmia maksaa lastensa oppivälineitä. On kuitenkin pakko kysyä, kuinka moni todella pitäisi hyväksyttävänä, että perusopetuksessa osa lasten koulunkäynnistä olisi sosiaaliturvan varassa? Mielestäni on  huolestuttavaa, että toisen asteen koulutuksen osalta moni vaikuttaa yhä näin ajattelevan.

Me emme voi asettaa varhaiskasvatusta ja perusopetusta vastakkain toisen asteen koulutuksen kanssa. Toista ei voida kehittää toisen kustannuksella. Tässä salissa ja sen ulkopuolella oppositio sortuu siihen toistuvasti. Tämä tietoinen älyllinen epärehellisyys on mielestäni surullista.

Sanna Marinin hallitus ei näin toimi , vaan päinvastoin se panostaa varhaiskasvatuksen laatuun, ryhmäkokoja pienennetään ja erityisen tuen tarpeessa olevien tukitoimia kehitetään – niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessakin. Tähän kohdennetaan myös merkittävästi taloudellisia resursseja – ja mitä kuntien taloudelliseen tilanteeseen ja viime hallituksen toteuttamiin koulutusleikkauksiin tulee – nämä rahat todella tulevat tarpeen.  Hallituksen panostukset koulutukseen ja osaamiseen kattavat kaikki koulutusasteet varhaiskasvatuksesta alkaen, jonka subjektiivisen oikeuden hallitus jo aiemmin palautti.

Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita vahvistetaan jokaisella koulutusasteella ja niihin säädetään sitovat mitoitukset. Oleellista on huomioida nykyistä paremmin oppilaiden yksilölliset tarpeet. Näin toimien moninaisiin ongelmiin pystytään puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa.

Kansanedustajana peräänkuulutan tältä salilta kykyä ja tahtoa käydä laajempaa keskustelua koulutuspolitiikasta ja sen päämäärästä – aidosti tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän laajentamisesta. Edustaja Halla-Aholta minun on kysyttävä, onko peruskoulukin teille vain saavutettu etu, johon meillä ei ole varaa?

Pelkästään oppivelvollisuusiän nosto ei luonnollisesti riitä takaamaan sitä, että opinnot saatetan tutkintoon saakka. Uudistuksessa keskeistä on se, että jatkossa vastuu nuorista on aina yhdellä tietyllä taholla. Se tarkoittaa, ettei ns. siirtymä tai nivelvaiheessa nuorta yksinkertaisesti päästetä tippumaan opintojen, tuen tai ohjauksen ulkopuolelle. Tätä tarkoitetaan, kun puhutaan ns. saattaen vaihtaen periaatteesta. Uudistuksen olennainen osa on vahva tuki nuorelle koulupolun varrella.

Arvoisa puhemies

Oppivelvollisuusiän nosto ja maksuton toinen aste ovat tärkeä askel kohti todellista koulutuksellista tasa-arvoa, riittävää työllisyysastetta, kestävästi rahoitettua julkista taloutta sekä paremmin voivia suomalaisia nuoria. Toivottavasti tässä salissa voimme joku päivä katsoa taaksepäin ja todeta, että onneksi meiltä sentään löytyi rohkeutta tämä uudistus tehdä. Siitäkin huolimatta, että se on kokoomuksen perinteisten koulutuspoliittisten linjausten vastainen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s